Kulttuuriyhdistys Kalevan puheenjohtaja Heli Touru on kulttuurin suurkuluttaja ja ystävä täydestä sydämestään. Yhdistyksen puikoissa hän toteuttaa haavettaan kulttuurinvälittämisestä; espanjankielistä kulttuuria avataan suomalaisille ja suomalaista espanjalaisille. Touru kertoilee tuoreesta Costa del Solin suomalaisyhdistysten välisestä sopimuksesta, lukuharrastuksestaan ja haaveistaan perustaa yhteisöradio.
”Espanja on minulle rakas”, Benalmádenassa asuva Heli Touru huokaa. ”Kirjoitin jo 5-vuotiaana Helsingin Pakilassa Murre-meripojan seikkailuista. Eräässä niistä hän rantautui Espanjaan, missä `espanjattaret hulmusivat`. Mistä lie keksinyt tuon sanonnan, ehkäpä entisestä elämästäni vuosisatojen saatoissa!”
Heli Touru muutti aikoinaan miehensä kanssa Espanjaan terveydellisistä syistä. ”Tänä aamuna voin onnekseni jälleen todeta olevani hengissä! Kirjaimellisesti – voin hengittää. Minulla on tietenkin kaikki tarvittavat apuvälineet, mutta kortisonin käyttöä voin selkeästi vähentää täällä. Valitettavasti muita oheissairauksia on useita, mutta aurinko auttaa paljon jaksamaan.” Heli Tourun muutto Espanjaan on ollut onnenpotku rannikon suomalaisille kulttuurin ystäville.
Kulttuuririennoilta ja niiden järjestämiseltä Helille ei hirveästi ylimääräistä vapaa-aikaa jää. Touhutessa menevät päivät, mutta rakkaalle lukuharrastukselle jäävät yöt. ”Nyt on menossa samanaikaisesti luku- ja äänikirjana Don Quijote, helppolukuisena versiona (Literatura Hispánica de Fácil Lectura, osa 1/Nivel Básico). Hemingwayn kirjakaupasta voi ostaa koko sarjan”, Heli vihjaa. ”Samasta paikkaa saa myös toista tämän hetken lukukirjaani, joka on Anthony Beevorin Taistelu Espanjasta.”
”Espanjan kirjallisuus kiehtoo, ja hämmästykseni oli suuri huomatessani, ettei naispuolisia runoilijoita oltu käännetty suomeksi lainkaan! Suuri puutos korjattiin viime vuonna, kun ilmestyi Tarja Roinilan ja Jukka Koskelaisen antologia Katu kadulta taivaaseen – Puoli vuosisataa Espanjan runoutta. Tarja ja Jukka kertovat tässä kirjassa kirjailijoista, runoista ja käännöstyöstä. Se on Espanjan sodanjälkeistä lyriikka parhaimmillaan! Suosittelen.”
Kalevan puheenjohtajana toimiva Touru oli Suomessa pitkään töissä Yleisradiossa. Pitääkö sanonta ”kerran yleläinen, aina yleläinen” paikkansa, Heli? ”Kyllä! Tein Ylellä päivittäistyötä lähetystoiminnassa ja paloin loppuun niin kuin moni muukin yleisradioaatteelle sielunsa antanut. Minun aikanani televisiouudistuksia oli kolme! Myöhemmin kuulin ulkomaalaisilta kolleegoilta, että tekemässäni työssä kestää BBC:llä normaalisti yksi ihminen yhtäjaksoisesti vain kaksi vuotta. Mutta vapaa, kaikille avoin, maksuton ja luotettava tiedonvälitys on avainsana, joka saa minut heti innostumaan. Tiedonvälitys ei voi eikä saa olla riippuvainen politiikasta eikä varallisuudesta. Esimerkiksi viranomaisinformaatio ei täällä rannikolla tavoita meitä suomalaisia tasapuolisesti. Siksi suuri haaveeni onkin Yhteisöradion perustaminen, joka takaisi vapaan, luotettavan ja nopean tiedonvälityksen saamisen kaikille.”
”Yhteisöradio toimisi vapaaehtoisvoimin ja tarvittaessa mainosrahoitteisestikin, palvellen pienryhmiä, samaan tapaan kuin Turussa toimiva Radio Robin Hood. Meillä täällä Espanjassa se toimisi valtakunnan verkossa viranomaiskanavana ja yhdistysten omana lähiradiona. Eli tänne perustettava yhteisöradio kertoisi myös Espanjan viranomaisten antamaa tietoa, jonka saisimme omalla äidinkielellämme päivittäin.”
Yhteisöradio kuulostaa suurelta ja merkittävältä projektilta. Tärkeä saavutus oli myös suomalaisyhdistysten kesken vuoden 2009 lopulla tehty yhteistyösopimus. Siihen ei moni vielä pari vuottakaan sitten uskaltanut uskoa. Mistä sopimuksessa on oikein kyse? ”Paikalliset Suomi-yhdistykset eli Asociación Cultural Kaleva, Asociación Finlandesa Costa del Sol (Kymppipaikka), Benalmádenan Suomalaiset ry (Minervala) ja Asociación Finlandesa Suomela ovat sopineet yhteistyöstä ja jäsenistön sujuvasta liikkuvuudesta harratustoimissa matkojen ja tapahtumien päällekäisyyksien ehkäisemiseksi. On sovittu myös yhteisestä tiedottamisesta. Kehitämme lisäksi kirjastotoimea ja muutakin toimintaa”, Touru selventää.
Kulttuuriyhdistys Kaleva täytti joulukuussa 2009 kaksikymmentä vuotta ja merkkipäivän tiimoilta riitti puheenjohtajalla touhua. Juhlaillan jälkeen Heli Touru kävi rentoutumassa miehensä kanssa Kanariansaarilla. Nainen vieraili saarilla ensimmäistä kertaa ja kertoo kokemuksen olleen huikea. ”Ensikohteena oli Teneriffa. Teide-vuori vei sieluni, sen tuhannet maisemat ja meri saarten ympärillä. Ja mikä parasta – siellä oli helppo hengittää! Kulttuuritarjonta on Kanarialla noussut Euroopan huipulle, suurten konserttitalojen, konferenssitilojen ja ulkoilmaestradien ansiosta.”
Kaksikymmenvuotisen taipaleen johdosta on kerätty historiikki Kalevan menneistä vuosista. Opus ilmestyy piakkoin. Löytyikö yhdistyksen arkistoja läpi käydessä yllätyksiä tai aarteita? ”Voi paljon, paljon! Mitä kaikkea vapaaehtoisvoimin on saatukaan aikaan! Tänne rannikolle on saatettu vuosien saatossa upeita elämyksiä, oopperalaulajista ja tragedienneista komeljanttareihin. Yhtäkkiä tuntui siltä kuin kaikki maailmassa olisi jo tehty ja koettu, mutta tunne meni pian ohi... Uudet tekijät ja kokijat odottavat vuoroaan, uudet maailmanvalloittajat odottavat katsojia ja kuulijoita! Jokainen painakoon jalanjälkensä Iberian niemimaan kulttuurin santaan!”
Korkkimetsät, mustikkapaikat, liitelevien kotkien täyttämät taivaat, kuumat lähteet, vesiputoukset, käsityöläiskylät, Andalusian murtomaahiihtopaikat, parhaat kiipeilykohteet, hylätyt rautakaivokset, vedenalaiset luolat... Seikkailija ja matkailija Roy Roos tuntee Espanjan maaseudun salaisuudet. Jo pelkästään Andalusiassa riittää tekemistä ja tutustumista levottomimmillekin jaloille.
Antikvaarisen kirjakaupan omistaja Luca Campelli ottaa käteensä vanhan nahkakantisen kirjan, kostuttaa sormiaan, kääntää sivuja ja lukee kirjaa ääneen. Kunnes kädet alkavat täristä, sydämen lyönti kiihtyy ja mies kaatuu kuolleena lattiaan.
