Raija Oranen: FannyRaija Oranen tunnetaan täällä Espanjassa varmaan parhaimmin kahden vuoden takaisesta Hehku-romaanistaan, jossa liikuttiin hyvin tutuilla nurkilla Fuengirolassa ja Aurinkorannikolla. Romaania on luettu usein ns. avainromaanina eli arvuuteltu, että kukas tämä ja tuo henkilöhahmo nyt on, mutta Oranen itse vain on hymyillyt arvailuille ja viitannut siihen faktaan, että kyseessä on fiktiivinen romaani, kerrontataidetta.
Orasen uusin romaani Fanny on paitsi tunnetun Sinebrychoffin suvun tarina, myös Suomen yhteiskunnallisen ja valtiollisen kehityksen tarina: Suomi on autonominen osa Venäjän keisarikuntaa, ja Sinebrychoffin panimosuku kasvattaa liiketoimintaansa, mutta on samalla osa kansallisesti heräävää kansakuntaa. Kirjan jänne kantaa 1800-luvun puolen välin paikkeilta aina kansalaissodan yli itsenäiseen Suomeen.
Kirjan nimihenkilö on Helsingin teatterimaailman juhlittu näyttelijä Fanny Grahn, joka avioituu Sinebrychoffin suvun patruunaksi nousevan Paul Sinebrychoffin kanssa, siirtyy pois näyttämöiltä ja on joutua osaksi panimosuvun olohuoneiden ja buduaarien kalustoa ja viikunapuita, mutta pystyy taistelemaan itselleen paikan ihmisenä, ei vain edustusrouvana. Sinebrychoffin kuuluisan taidekoelman synty on kuin jännäriä lukisi. Aluksi se on Paulin harrasrtus, mutta myöhemmin Fannyn sydämen asia.
Kun sisällissotaa on perinteisesti suomalaisessa kirjallisuudessa tarkasteltu torpan ikkunan kautta, Fannyssa näkökulma on toinen: Veikkolan kartanon salongin. Ja myönnettävä on, että se on myös tuore ja mielenkiintoinen.
Raija Oranen on Fannyssa omimmillaan: kuvaileva kieli sopii epookkiin mainiosti ja yhteiskunnan kehitys taustoittuu henkilöhahmojen kautta.
Viikon kirjan löydät mm. kirjakauppa Hemingwaystä, osoitteesta C/Maestra Concepcion Guidet 6 29640 Fuengirola (MALAGA) ESPAÑA.
”Kun uutisissa kerrottiin Hillary Clintonin vierailleen yli 70 maassa, aloin laskea kuinka monessa valtiossa olen itse käynyt”, 86-vuotias Helena Borgersen kertoo. ”En enää muista lopputulosta, mutta kyllä luku yli kuudenkymmenen meni. Mainitaan nyt vaikka Etelä-Afrikka, Sambia, Jukanda, Nairobi, Egypti, Jordania, Sveitsi, Belgia, Eesti, Latvia, Venäjä, Meksiko, Indonesia, Etelä-Korea, Australia, Uusi-Seelanti, Fidzi...”
Armoitettu englantilainen aristokraattivetelehtijä Bertram Wooster ja hänen herrasmiespalvelijansa Jeeves tekevät näyttävän paluun suomalaisille kirjallisuusareenoille, kun kustannusyhtiö Teos on alkanut julkaista Jeeves-kertomuksia uusina suomennoksina.
