Espanjan valtionlainakorko on nousussa jälleen muutaman viikon rauhaiselon jälkeen. Rahoitusmarkkinoilla on hermostuttu muun muassa Espanjan pääministeri Zapateron sekä Suomen hallitukseen pyrkivän puoluejohtaja Soinin puheista.
Perussuomalaisten vaalivoitto ja puheet Portugalin avustamisehtojen kiristämisestä ovat osaltaan hermostuttaneet rahoitusmarkkinoita ja herättäneet huomiota espanjalaislehdistössä.
Espanjalaisen – aivan kuten muunkin kansainvälisen lehdistön – mukaan suomalaiset asettivat Portugalin tukipaketin vaakalaudalle, kun he äänestivät eurokielteiset perussuomalaiset eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
’Tämä oli iso pommi, joka muuttaa Suomen politiikan sisältöä’, Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg kaiken lisäksi väitti äskettäin uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Mediarummutuksen myötä Espanjassa uskotaan jo yleisesti, että äärioikeistolaiset ja nationalistiset euro-, homo- ja xenofobot perussuomalaiset ovat astumassa Suomen hallituksen johtoon.
Zapatero puolestaan antoi Kiinan vierailuhurmoksessaan ymmärtää, että kiinalaisrahastot sijoittavat miljardeja espanjalisiin säästöpankkeihin, minkä kiinalaiset kielsivät seuraavana päivänä.
Lisäksi Zapatero totesi, että tähänastiset Espanjan hallituksen menoleikkaukset ovat riittäviä talouskriisin hallitsemiseksi eli jo toteutetut vyönkiristykset muka riittävät. Rahoitusmarkkinoiden reaktioiden perusteella leikkaukset eivät kuitenkaan ole tarpeeksi pitkälle meneviä.
Korkoerot leviävät ja keskikorko nousee. Soinin voitto tulee koko Euroopalle kalliiksi; aikanaan myös Suomelle, toteaa samalla kotimainen talousasiantuntija Timo Tyrväinen.





Tämän e-kirjan (









"


