Tämän e-kirjan (
Suomen Madridin-instituutin laatima tiivistelmä Suomen tiedotusvälineille mielipidetutkimuksesta, jossa selvitettiin espanjalaisten asenteita kehitysyhteistyöhön ja Latinalaiseen Amerikkaan (Barómetro 2010 de Fundación Carolina).
Arvovaltainen espanjalainen Carolina-säätiö teetti syksyllä 2010 mielipidemittauksen espanjalaisten suhtautumisesta Latinalaiseen Amerikkaan ja kehitysyhteistyöhön. Mielipidemittauksen teki Sosiologisen tutkimuksen keskus (Centro de Investigaciones Sociológicas) ja tuloksia verrattiin aiempiin vastaaviin tutkimuksiin.
Mielipidemittauksen mukaan espanjalaisten kiinnostus ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin asioihin on hieman vähentynyt. Euroopan unioniin liittyvät asiat kiinnostavat espanjalaisia eniten, seuraavina ovat Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka. Erityisesti taloudellisia ja kulttuurisia suhteita Latinalaiseen Amerikkaan pidetään tärkeinä.
Espanjalaiset mieltävät maansa ulkopolitiikan keskeisimmäksi tavoitteeksi Latinalaisessa Amerikassa köyhyyden ja epätasa-arvon vastaisen taistelun. Myös muuttoliikkeen hallinta ja espanjalaisten investointien tukeminen alueella ovat tärkeyslistan kärjessä. Espanjalaisten yritysten tukemista pidetään tärkeämpänä kuin aikaisemmin. Iberoamerikkalaiset huippukokoukset merkitsevät puolestaan paljon erityisesti Latinalaisen Amerikan valtioille, mutta ne ovat viime vuosina menettäneet hieman merkitystään.
Aikaisempien vuosien tapaan kolme neljäsosaa espanjalaisista pitää maailmanlaajuisesti suurimpana ongelmana köyhyyttä ja epätasa-arvoa köyhien ja rikkaiden välillä. Sen jälkeen listalla ovat terrorismi, aseelliset konfliktit ja ilmastonmuutos.
Espanjalaiset suhtautuvat myönteisesti kehitysapuun ja yli puolet espanjalaisista kannattaa 0,7% BKT:sta suuntaamista siihen. Solidaariset asenteet ja suhtautuminen kehitysapuun ovat kuitenkin huomattavasti negatiivisempia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Erityisesti avun tehokkuus herättää epäilyksiä. Kehitysmaiden tuotteiden tuonnin vapauttamista pidetään tehokkaampana keinona maiden tilanteen parantamiseksi. Espanjalaiset näkevät talouskriisin olevan syynä kehitysyhteistyön leikkauksille ja antavat niille tukensa.
Vain yksi kolmesta espanjalaisesta on kuullut YK:n vuosituhattavoitteista. Niistä tärkeimpänä pidetään äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistamista, seuraavaksi tulevat lapsikuolleisuuden vähentäminen, peruskoulutuksen ulottaminen kaikille sekä aidsin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu.
Kansalaisjärjestöjä pidetään olennaisina toimijoina kehitysavussa, mutta yhä useampi espanjalainen on sitä mieltä, että kansalaisjärjestöjen tulisi rahoittaa toimintansa itse.
Espanjalaisten mielestä tärkein syy maahanmuuttoon on köyhyys lähtömaissa. Latinalaisamerikkalaisten siirtolaisten katsotaan sopeutuvan espanjalaiseen yhteiskuntaan muita siirtolaisryhmiä paremmin. Taloustilanteen ajatellaan vaikuttavan yhtäläisesti sekä siirtolaisiin että kantaväestöön. Yleisesti siirtolaisten kotimaat hyötyvät siirtolaisuudesta ilmiönä enemmän kuin Espanja, siirtolaisten lähettäessä rahaa kotiin. Mielipidemittauksen mukaan espanjalaisilla yrityksillä on myönteinen rooli Espanjan ja Latinalaisen Amerikan maiden välisissä suhteissa. Espanjalaisten mielestä yritykset toimivat kuitenkin eri tavoin eri mantereilla, mitä tulee yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen ja ympäristökysymyksiin.
"
