Tämän e-kirjan (
Espanjalainen José Luís Espejo on vakaasti sitä mieltä, että Leonardo Da Vinci oli katalonialaista syntyperää, ja Mona Lisan taustalla siintävät Montserratin vuoret.
Katalonialaishistorioitsija väittää kirjassaan El viaje secreto de Leonardo Da Vinci (suom. ”Leonardo Da Vincin salainen matka”), että taiteilija oli peräisin katalonialaisperheestä, joka muutti Italiaan uskonnollisista syistä, heidän harjoitettuaan inkvisition vainoamaa kulttiuskontoa. Miehen mielestä Toscanassa sijaitseva Vincin kylä nimettiin perheen mukaan, eikä päinvastoin, ja alkuperäinen sukunimi voisi olla Kataloniassa ja Mallorcalla yleinen Vinçà. Sukujuuret vahvistaa miehen mukaan se faktatieto, että taiteilijan isoisosetä Giovanni Da Vinci kuoli Barcelonassa vuonna 1406.
Espejon mukaan Da Vinci teki kaksi matkaa Kataloniaan, vuosina 1481–1483 ja vuonna 1504, ja ne inspiroivat häntä eräisiin miehen tärkeimmistä maalauksista, mitkä ovat kaksi eri versiota teoksesta Luolamadonna sekä Mona Lisana tunnettu La Gioconda. Hänen mukaansa Luolamadonnan taustalla siintävät Montserratin vuoret.
Eräs Espejon mielenkiintoisimmista teorioista liittyy Mona Lisaan. Historioitsijan mielestä Montserratin vuoret ovat myös tämän kuuluisan teoksen taustalla, 1400-luvulla pyhänä paikkana pidetystä Martorellista katsottuna. La Giocondan olkapään korkeudella sijaitseva silta olisi samaan aikaan hyvin tunnettu Monistrol de Montrerrat.
Historioitsija menee teorioissaan vieläkin pidemmälle ja uskoo Mona Lisan hymy kuuluu Katalonian hiippakunnan suojelupyhimykselle, Montserratin neitsyelle, joka tunnetaan nimellä La Moreneta. Yhdenmukaisuus viittaisi hänen mukaansa katalaaniluostarissa harjoitettuun alkemiaan.
Da Vincin olinpaikka vuosina 1481–1483 on tuntematon, ja Espejon mukaan taiteilija vietti kyseisen ajan Montserratin luostarissa maalaten tauluja benediktiinimunkkien pyynnöstä.
Mona Lisa on kuohuttanut tiedotusvälineitä myös italialaistutkija Silvano Vicentin kerrottua naisen pupilleista löytyneistä nimikirjaimista. Oikeasta silmästä löytyvät taiteilijan omat nimikirjaimet LV ja vasemmasta CE, joista viimeinen kirjain voi olla myös B tai S. Pienet pensselinvedot eivät erotu paljaalla silmällä. Kirjainten uskotaan viittaavan itse malliin, mikä kumoaisi sen teorian, että teoksessa hymyilee firenzeläiskauppiaan vaimo Lisa Gherardini.
"
