Zabateroon kohdistunut buuaus ja Venezuelan poisjääminen veivät päähuomion lokakuun 12. päivän kansallispäivän sotilaiden marssissa. Kuningas Juan Carlos ja prinssi Felipe olivat pahoillaan pääministerin saamasta kohtelusta.
”Nämä ovat jo osa käsikirjoitusta”, tuumasi pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero itse tapahtuneesta. Myös prinssi huomautti, etteivät vihellykset ja buuaukset marssin aikana ole enää yllätys ja niitä on tapahtunut edellistenkin hallitusten aikaan. Varapääministeri María Teresa Fernández de la Vega harmitteli kyseessä olevan jo kuudes perättäinen vuosi, jolloin kansallispäivänä protestoidaan.
Menehtyneiden sotilaiden omaiset ja siviilikaarti (Guardia Civil) pahoittelivat syvästi mielenilmauksia ja pitivät niitä suorastaan kunnianloukkauksena. Zapaterolle vihellettiin ja huudeltiin muun muassa kaatuneitten sotilaiden muistoa kunnioittaneen puheen aikana.
Toinen huomiota herättänyt seikka oli Venezuelan edustuksen puuttuminen marssijoiden joukosta, vaikka maa oli kutsuttu mukaan ja he olivat tapahtumaan etukäteen ilmoittautuneet. Espanja kutsui tapahtumaan Latinalaisen Amerikan yli 200 vuotta itsenäisyydestä nauttineet valtiot, jotka ovat Argentiina, Chile, Kolumbia, Ecuador, El Salvador, Paraguay, Bolivia, Meksiko ja Venezuela.
Myöhemmin kuultujen selitysten mukaan maa jäi pois lipunkantajan henkilökohtaisista syistä. Kuninkaan palatsissa ei nähty myöskään Venezuelan suurlähettiläs Isaías Rodríguezia.
Sotavoimien marssi oli tänä vuonna aiempaa vaatimattomampi maan taloudellisen tilanteen johdosta. Viime vuonna kansallispäivän tapahtumaan osallistui 4.207 sotilasta. Tänä vuonna luku jäi vähän reiluun 3.000:een.





Tämän e-kirjan (









"


