Viikonlopun osakilpailun ajetaan Circuit Gilles Villeneuve -radalla Montrealissa. Rata on paikoin erittäin nopea, mutta sen lukuisat hitaat shikaanit tekevät siitä erittäin vaikean auton jarruille. Rata on sekoitus Monzan vauhtia ja Monacon ahtaita ja hitaita mutkia. Radan suorilla huippuvauhdit nousevat noin 320 kilometriin tunnissa ja hitaissa shikaaneissa jarrutetaan yli kolmestasadasta noin kuudenkympin nopeuteen. Oman mausteen tuovat rataa reunustavat betonimuurit. Niistä kuuluisin on mestarien muuri; siihen on päättynyt monen mailmanmestarinkin kisa. Mainittakoon vaikka Damon Hill, Michael Schumacher, Juan Pablo Montoya ja Jacques Villeneuve.
Huippunopeus tärkeä Canadassa
Ohituspaikat ovat Canadassakin kortilla, mutta huippuvauhtisten suorien jarrutuksissa on hyvätkin mahdollisuudet ohituksiin. Tämä tekeekin viime kilpailussa parhaita huippunopeuksia ajaneille talleille pienoisen edun. Tämän hetken nopein talli, Red Bull on noin 10 km tunnisssa hitaampi suorilla kuin esim. McLaren ja Renault. Se antaakin edun imusta ohitusta yrittäville autoille, joiden huippunopeudet ovat korkeampia. Webber ja Vettel saavatkin katsella peileihin jarrutuksissa.
Aerodynamiikka ja jarrut
Autojen aerodynamiset ominaisuudet ovat tällä radalla hyvin erilaiset kuin ajettaessa hitailla radoilla. Canadan kisassa autot säädetään mahdollisimman pienelle down forcelle (auton rataan painava voima). Tallit tuovatkin tähän kisaan erillaiset etu- ja takasiivekkeet, joilla pyritään pieneen ilmanvastukseen ja sitä kautta parempaan huippunopeuteen. Canadan kilpailussa käytetään koko kauden radoista pienintä down forcea, jopa pienempää kuin huippunopealla Monzan radalla. Monzan radan huippuvauhtien lisäksi radalla on nopeita mutkia jotka vaativat kovempaa down forcea kuin Canadan hitaat mutkat.
Monterealin rata on myös kauden vaativin jarruille. Noin 16 prosenttia radasta jarrutetaan, ratakierroksella on neljä isoa jarrutusta. Näissä vauhti on saatava putoamaan yli 300 kilometristä tunnissa mutkasta riippuen noin 120-60 kilometriin tunnissa. Kun vielä tänä vuonna välitankkaus ei ole sallittu, on autot kisan alussa todella painavia mika tekee jarruihin kohdistuvan rasituksen entistä suuremmaksi. Tällä kaudella ainakin Red Bullilla on ollut jarruhuolia. Tässä kisassa jarrut ja niiden kestävyys voikin koitua monen kuskin keskeyttämisen syyksi. Kisassa ajetaan 70 kierrosta ja kovia jarruksia kertyy viisi kierrosta kohden.
Säädöt ja aika-ajo
Auton säätäminen Montrealin radalle on monimutkainen prosessi. Pitkien suorien vuoksi aerodynaaminen pito säädetään minimaaliseksi, mikä tekee jarrutukset erittäin vaikeiksi juuri pidon puuttumisen vuoksi. Lisäksi hitaista mutkista kiihdytetään rajusti, missä pitoa taas tarvitaan. Oikeiden säätöjen etsiminen aloitetaankin jo perjantain harjotuksissa. Lauantain aika-ajoissa eturivin paikat ovat hyvin tärkeitä. Canadassa usein voitetaan eturivin lähtopaikoista, koska radalla ohittaminen on suhteellisen vaikeaa. Montrealin radalla hyvän ja huonon kierroksen välillä ei ole ajallisesti paljoa eroa. Kierros on lyhyt, joten jokainen jarrutus ja mutka on saatava osumaan kohdalleen. Ne kuljettajat jotka uskaltavat aika-ajoissa ajaa kierroksensa radan muureja hipoen voivat hieman hitaammallakin autolla saavuttaa normaalia paremman tuloksen.
2008 ja 2009
Kaudella 2008 kisan voittaja oli Robert Kubica BMW Sauberilla. Viime vuonna Canadan kilpailua ei ajettu taloudellisten syiden vuoksi.
TV ajat
Lauantaina aika-ajot ajetaan kello 19 alkaen Espanjan aikaa ja kilpailu starttaa kello 18.00.
"
