Tämän e-kirjan (
Espanjalaiseen jouluun kuuluu paljon tradioita, jotka poikkeavat suomalaisista joulunviettotavoista. Esimerkiksi lapset osoittavat lahjatoivekirjeensä joulupukin sijasta itämaan tietäjille, jotka tekevät työnsä vasta loppiaisena. Ohessa joulunajan tärkeimpiä tapahtumia aikajärjestyksessä.
Ennen joulua espanjalaisilla on tapana käydä katsomassa ainakin yhtä Beléniä eli pienoismallia Beetlemenin elämästä pari tuhatta vuotta sitten. Näitä ”jouluseimiä” löytyy kaupungintaloilta, liikkeiden näyteikkunoista, ostoskeskuksista, lentokentiltä, kodeista ja mitä yllätyksellisimmistä paikoista. Lähempänä jouluaattoa ympäri Espanjan muodostetaan Beléneitä, joissa pääosassa ovat elävät ihmiset. Mukana on tuolloin usein myös eläviä eläimiä, kuten aaseja ja lampaita.
Jouluvalojen sytyttäminen on tärkeä tapahtuma, joka yleensä ajoittuu joulukuun ensimmäiseen päivään. Myöhemmin suunnataan usein ennen joulua jonain päivänä eksursiolle lähimpään suureen kaupunkiin jouluvaloja ihastelemaan. Costa del Solilla useilla on tapana käydä jonain iltana katselemassa Málagan valomerta.
Espanjalaiset kodit koristellaan jouluisiksi joulukuun alussa, ja usein ulkovalojen sekä seinäkoristeiden lisäksi laitetaan joulupuu. Se ei kuitenkaan ole kuusi, vaan yleensä mänty tai sypressi. Kaupunkien suuren, aukioille pystytettävät joulupuut sen sijaan ovat usein kuusia. Historiankirjojen mukaan joulukuusi koristeltiin Espanjassa ensimmäisen kerran vuonna 1870, Alfonso XII:n hallitessa maata – ja nimenomaan kuninkaan omasta toiveesta.
Vanhan, edelleen jossain pienemmissä kylissä hengissä olevan tradition mukaan lapset kiertävät joulun alla kaduilla laulamassa joululauluja (villancicos). kulkevat ovelta ovelle ja saavat vastalahjaksi esityksistään kolikoita tai makeisia.
Koulujen joululomat alkavat 22. joulukuuta. Samaista päivää monet espanjalaiset odottavat hartaammin kuin varsinaisia joulun pyhiä, sillä kyseisenä päivänä arvotaan Espanjan suurimpien arpajaisten – Lotería de Navidadin – voittajat. Arpajaiset on pidetty vuodesta 1763 saakka, yhdenkään vuoden jäämättä väliin. Arvat maksavat 20 euroa kappaleelta, ja voittojen summat ja määrät ovat huikeita. Lapset kertovat voittonumerot laulaen suorassa televisiolähetyksessä.
Jouluaattona espanjalaiset kokoontuvat illallistamaan ja jakamaan jouluilon perheen kanssa. Kaikilla Espanjan kolkilla on omat tyypilliset jouluruokansa. Rannikolla pöydästä löytyy usein suuri valikoima mereneläviä, kuten hummereita, suuria katkarapuja, kummeliturskaa ja kulta-ahventa. Sisämaassa suositaan usein possua, karitsaa ja kalkkunaa. Jälkiruokapöydästä ei puutu turróneja. Perinteisesti ne ovat mantelista valmistettuja makeislevyjä, mutta nykyään turrónin nimellä myydään monenlaisia suklaa- ja pähkinälevyjä.
Tunteja kestävän jouluaterian jälkeen espanjalaiset perheet suuntaavat keskiyön messuun eli Misa del Galloon. ”Kukon messu” on saanut nimensä siitä, että aamulla kiekaisseen kukon sanotaan ensimmäisenä ilmoittaneen ihmisille Jeesuksen syntymän.
Joulupäivänä syödään jälleen hyvin sukulaisten kanssa. Joissain perheissä joulupukki vierailee lasten luona ja jättää pari lahjaa, mutta suurin lahjasaalis jaetaan Espanjassa vasta loppiaispäivänä, ja paketit tuovat kolme itämaan tietäjää, Reyes Magos.
28. joulukuuta eli viattomien lasten päivä on espanjaksi el Día de los Santos Inocentes ja se vastaa maassa Suomen aprillipäivää. Alunperin tarkoituksena on ollut kunnioittaa Herodeksen tappamien poikalasten muistoa. Espanjassa kuitenkin keskitytään pitämään hauskaa kavereita juksaamalla.
Uudenvuodenaattona Espanjan kaupunkien ja kylien kirkkoaukiot täyttyvät ennen puolta yötä ihmismassoilla. Väellä on mukanaan kuohuviiniä ja viinirypäleitä. Kun kirkonkellot alkavat lyödä kahtatoista, ihmiset tunkevat suuhunsa yhden rypäleen jokaisella lyönnillä. Taikauskon mukaan näin saavutetaan onni ja menestys vuoden jokaiselle tulevalle kahdelletoista kuukaudelle. Kaupoissa on myytävänä säilyketölkkejä, jotka sisältävät pieniä, valmiiksi kuorittuja ja siemenettömiä rypäleitä.Kahdentoista rypäleen syöminen alle puolen minuutin ei ole helppo juttu.
Kirkkoaukioille hakeutumisen sijasta useat mukavuudenhaluiset juhlijat seuraavat kotisohvaltaan suoraa televisiolähetystä Madridin Puerta del Solilta ja syövät rypäleet pääkaupungin Torre de relojin kellonlyöntien tahdissa.
Hyvää onnea tuo rypäleiden ahmimisen lisäksi uusien punaisten – mieluiten lahjaksi saatujen – alushousujen pitäminen aattona. Punainen tuo onnea etenkin rakkaudessa ja lupailee intohimoista vuotta. Toiset kallistuvat vaaleanpunaisiin tai keltaisiin alusvaatteisiin, joista jälkimmäisten uskotaan tekevän kantajistaan onnellisempia seuraavana vuonna.
Loppiaisaattona kaupunkien ja kylien halki kulkee itämaan tietäjien eli ”kolmen kuninkaan” kulkueita. Samoin kuin joulupukki tonttuineen viskoo vastaavissa kulkueissa karkkeja Suomen lapsille, tekevät tietäjät Espanjassa – eikä namuissa säästellä. Tämä päivä on lapsille viimeinen mahdollisuus toivoa lahjoja. Kulkue on usein ainoa mahdollisuus nähdä Melchor, Gaspar ja Baltasar, sillä koteihin tietäjät eivät tule lahjojaan jakamaan. Kameleille jätetään illalla pihalle heinää ja vettä, joiden katoaminen aamuun mennessä on merkki yöllisestä vierailusta. Toiset jättävät eläimille porkkanoita ja maitoon kastettua leipää tai keksejä, toiset laittavat tietäjillekin kupin anisviinaa.
Loppiasaamua ovat lapset odottaneet koko joulunpyhät. Joulukuun kuudennen päivän aamuna löytyvät vihdoin itämaantietäjien jättämät paketit tyrkylle jätettyjen joulusukkien ja -kenkien viereltä. Aikaa uusilla vempeleillä leikkimiseen ei jää kuin yksi päivä, sillä koittaa arki ja lapset palaavat kouluihinsa ja päiväkoteihinsa.
Loppiaispäivän aamupalana perheet syövät pullarinkulaa nimeltään Roscón de Reyes. Leivonnainen kuvastaa kruunua ja sen koristeena olevat hedelmät ovat jalokiviä. Täytetty makea leivonnainen kätkee sisäänsä yllätyksen, jonka onnekas löytäjä kruunataan talon kuninkaaksi tai kuningattareksi. Usein roscónin sisältä löytyy toinenkin, ikävämpi yllätys. Sen saajan on kustannettava joko parhaillaan syötävä kranssi tai lupauduttava hankkimaan seuraavan vuoden roscón.
"
