Vietimme kahden viikon loman Puerto de la Cruzissa paossa mieheni tasavuosisynttäreitä. Tämä oli jo kolmas kerta, joten kaupunki on tullut ainakin jonkin verran tutuksi. Lähtö oli Helsingistä, joten omalla autolla täältä susirajalta lähtiessä täytyy olla Hesassa hotellissa yötä mennen tullen. Liittymälennot täältä eivät sovi aikatauluihin ja maksavat maltaita, kun tänne liikennöi ainoastaan Finnair. Koska koneen lähtö oli aamulla klo 7.10, kävimme tekemässä lähtöselvityksen jo edellisenä iltana. Auto jäi hotellin parkkipaikalle ja ilmaiseksi.
Hotelli Casablanca
Puertossa olimme jo puolenpäivän aikaan ja pääsimme näin ollen majoittumaan huoneistohotelliimme ihmisten aikaan. Casablanca on siisti ja tasokas hotelli, jossa palvelu pelaa hyvin. Käytössämme oli 47 m2 valoisa kaksio, joka oli kalustettu vaalein huonekaluin. Pöydällä oli tervetulotoivotuksena punaviinipullo ja huom. liina pöydällä. Myöhemmin liina vaihdettiin joululiinaan ja tuotiin joulutähti pöydälle. Ja siellä luetaan hotellikortit tarkoin, sillä mieheni syntymäpäivänä oli tuotu pöydälle cavapullo ja suomenkielinen onnittelukortti. Ainoa haittapuoli oli, että hotelli sijaitsee melkoisessa rinteessä, joten keskustaan mennessä ja palatessa täytyi kulkea 116 porrasta tai hieman pitempi matka jyrkkää katua pitkin. Kyllä jalat olivat aluksi kipeinä, mutta kunto kasvoi. Nämä rappuset kulkea ramppasimme useita kertoja päivässä.
Puerto de la Cruz
Teneriffan pohjoisosassa sijaitseva Puerto de la Cruz on samalla kertaa lomakohde ja pienehkö aito kanarialainen kaupunki. Asukkaita on hieman yli 30.000 ja nykyisin tärkein elinkeino on turismi. Puerto ei ole varsinainen rantalomakohde verrattuna Etelä-Teneriffan lomakeskuksiin, mutta toki kaupungista löytyy esim. Playa Jardinin laavahiekkainen uimaranta palveluineen ja Lago Martianezin lidouimala, jossa on useita merivesialtaita ja ravintoloita. Lago Martianezin on suunnitellut kuuluisa lanzarotelainen arkkitehti ja taiteilija César Manrique. Rannoille vyöryy usein monimetrisiä tyrskyjä, joten Playa Jardinin rannallakin liehuu useimmiten punainen lippu.
Sää Puertossa
Sää Puertossa ei ole niin aurinkoinen ja vakaa kuin eteläosassa ja lisäksi hankalasti ennustettava. Sininen taivas saattaa hetkessä muuttua harmaaksi ja sadekuurot voivat yllättää. Juuri sateiden ansiosta kasvillisuus on vehreää ja rehevää. Meidän lomamme aikana ensimmäinen viikko oli kutakuinkin kohtalainen, välillä pilvistä, välillä aurinkoista, ja lämpötila +20° - +21°. Toisella viikolla satoi, välillä rankastikin, useina päivinä, mutta vietimme aikaa kolmella eri retkellä saaren eri kohteisiin. Useinkin pitkähihaiset asut olivat tarpeen, mutta se ei lomanautintoamme haitannut.
Kiertelimme kaupungilla ahkerasti pistäytyen välillä nauttimaan Café Royalin herkullisista kakuista ja leivoksista café con lechen keralla. Aterioimme eri ravintoloissa ja yleensä kaikkialla sai hyvää ruokaa. Vaikka liikuimme päivittäin aamusta iltaan, nousi paino siitä huolimatta kilon, joten ei ainakaan nälkä vaivannut.
Teide
Toisella viikolla lähdimme ensin retkelle Teiden tulivuorelle, vaikka olemme käyneet siellä kaksi kertaa aiemminkin. Aikaisemmin olemme menneet eri reittiä Etelä-Teneriffalta käsin. Teidehän on Espanjan korkein vuori, 3718 m. Teide on viimeksi purkautunut v. 1909 ja se lasketaan yhä toimivaksi tulivuoreksi. Vuori ja sitä ympäröivä 48-kilometrinen Las Cañadas kuuluvat Parque Nacional del Teide -kansallispuistoon. Puisto on perustettu vuonna 1954, ja se on Kanarian saarten suosituimpia matkailukohteita. Se on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2007. Vuoren keskirinteillä kasvaa kanarianmäntyä, jota on käytetty mm. rakennusten puuparvekkeiden tekoon. Se on kova puulaji ja säilyy lahoamatta ilman puunkäsittelyaineita. Kansallispuistossa kasvaa monia endeemisiä kasvilajeja.
Maakuntamatkailua
Seuraavan retken pääkohteet olivat Icod de los Vinos, Masca ja Garachico. Bussilla kuljettiin kiemuraisia vuoristoteitä, joihin olemme kyllä tottuneet aikaisemmilla matkoilla. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Icod el Alto, jossa näköalapaikalla ihailimme maisemia ja guanchiprinssin patsasta. Icod de los Vinosissa on kuuluisa tuhatvuotinen traakkipuu, jonka katsomisesta kaupunki on alkanut periä pääsymaksua. Kokenut paikallisoppaamme tiesi kiertotien tämän kuuluisuuden kuvaamiseen ilmaiseksi. Kävimme myös maistelemassa juustoja ja viinejä.
Sitten alkoivatkin kiharaiset serpentiinitiet matkalla Mascaan, jossa emme ole käyneet aikaisemmin, vaikka olemmekin kierrelleet saarta aika lailla. Luulin jo tosiaan tottuneeni kiharaisiin teihin, mutta tämä tie poikkesi ennen koetuista. Vaikka bussimme oli tavallista lyhyempi, ei se mahtunut kääntymään tiukimmissa neulansilmämutkissa, vaan joutui ”pakittamaan”. Kyllä mahanpohjaa kouraisi, kun bussin nokka oli alaviistoon matalaa kaidetta vasten ja kuljettaja yritti peruuttaa. Onneksi kuski oli tosi taitava. Luimme vielä lehdistä, kuinka Israelin Eilatissa oli venäläisturisteja kuljettava bussi syöksynyt rotkoon. Ei ole herkkua kulkea pikkuautollakaan näillä teillä, sillä ne joutuivat monta kertaa peruuttamaan tietä taaksepäin bussin tullessa vastaan. Tie on kyllä hyvin päällystetty, mutta kapea. Totesimme, että tämä taisi olla ensimmäinen ja viimeinen Mascan vierailu.
La Laguna
Mascan jälkeen ajoimme Garachicon kaupunkiin, jonka tulivuorenpurkauksessa syntyneet laavavirrat tuhosivat pahoin v. 1706. Purkauksessa ei menetetty ihmishenkiä, sillä asukkaat pakenivat kaupungin edustalla meressä olevalle pienelle saarelle. Garachico on uudelleen rakennettu ja toimiva kaupunki nykyisellään. Paikka paikoin on jähmettyneitä laavavirtoja muistutuksena tuhosta.
Viimeinen retki suuntautui pääasiassa Tacoronteen ja La Lagunaan, joka on Teneriffan toiseksi suurin kaupunki. Matkalla pysähdyimme mm. El Sauzalissa ja ihailimme sen jouluksi koristeltua kauniissa ympäristössä sijaitsevaa kaupungintaloa.
La Laguna oli Kanariansaarten pääkaupunkina vuoteen 1723 asti, jonka jälkeen pääkaupunkioikeudet sai läheinen Santa Cruz de Tenerife. Kaupungin väkiluku on lähes 150.000. La Lagunassa sijaitsee yliopisto.
La Lagunassa kylmä tuuli tunki luihin ja ytimiin saakka. Vaikka lämpötila laskee talvella alimmillaan vain 7-10 asteeseen, ilman suhteellinen kosteus saa kylmyyden tuntumaan suuremmalta. Lisäksi ripotteli vettä ja taivas oli lyijynharmaa. Kylmyydestä huolimatta kiertelimme kaupunkia sen viivasuorilla kaduilla.
Paluumatkalla poikkesimme vielä Alvaro-bodegassa maistelemassa tapaksia ja viinejä.
"
